On kummallista, kun seksiä ei oikeasti tee mieli. En muista ikinä kokeneeni pitkäjaksoisesti näin. Nyt voi mennä viikkoja, kuukausia, eikä asia käy mielessä. Kun olin sinkku, saatoin helposti masturboida itseni uneen. Se rentouttaa mukavasti. Minulla on myös ollut pari fuckbuddy-suhdetta, jotka itse asiassa ovat mielestäni erittäin oiva systeemi. Parisuhteessa seksi rupeaa ennemmin tai myöhemmin jotenkin väljähtymään. Yhden illan jutut taas ovat liian humalaisia ja liian riskaabeleja. Ikinä tiedä millainen ihminen sieltä oikeasti tulee. Fuckbuddyyn löytyy luottamus ja jännite pysyy voimassa, kun ei asu yhdessä tai muutenkaan tapaa liian usein. Joskus kaipaan sitä. En silti vaihtaisi tätä rakkaussuhdetta tunteettomaan seksiin. Kaikkea on vain niin vaikea saada samassa paketissa.

En ole koskaan harrastanut näin vähän seksiä. Enkä rakastanut ketään näin paljon. Jos edellä kuvattu herättää ihmetystä, niin tiedän, että syystäkin. Ikävä kyllä en enää ole varmaan rakastanko. Kuoleeko rakkaus. En tiedä.

Olemme suht nuoria, siis emme ikäloppuja. Suhteemme on suht tuore. Kaiken piti olla hyvin. Sitten tuli pari muuttujaa. Muutimme yhteen. Seksi loppui. Nyt ihmettelen miten tässä näin kävi.

Olen aina pitänyt seksin harrastamisesta. Ensin tuntui helvetin pahalta. Oma rakas mieheni ei halua rakastella kanssani. Miten epäluonnollista se on? Ensin yritin olla aloitteellinen. Yritin myös olla rento ja ymmärtäväinen. Yritin panostaa tunnelman luomiseen. Yritin pukeutua seksikkäästi. Sitten painostin. Syyllistin. Vaadin. Yritin liikaa. Mieheni ei halunnut.

Ei ollut kiinnostunut. Ei jaksanut.

Lakkasin yrittämästä. Surin. Kadehdin naisia, joiden miehet haluavat panna heitä. Tunsin itseni epänaiseksi. Ajattelin, etten koskaan enää voi harrastaa tyydyttävää seksiä. Ajatus oli murtaa minut. Se on edelleen murtaa minut.

Seksuaalisuuteni kuolee hitaasti. En enää halua. Tämä tila on epäluonnollinen. Ei auta halaus, suudelma tai läheisyys. Ei kauniit sanat eikä rakkauden teot. Alamme etääntyä. Minä ainakin hänestä. Kuinka monta kertaa olen kokenut itseni torjutuksi? Epähaluttavaksi? Yksinäiseksi? Ja meidän suhde, jonka piti olla elämäni rakkaus.